Projektin kulku tutuksi

Kaikki projektiin osallistuvat ovat ensimmäisen kerhokerran yhdessä ryhmässä.

Tavoitteet Tutustutaan ryhmään ja ohjaajaan.Ymmärretään ohjaajan rooli ja tehtävät. Hahmotetaan musiikkiteatteriproduktion kokonaisuus. Tutustutaan Suvikylän Syyne –satuun.
Harjoitellaan ensimmäinen laulu, Rekipolska.
Tila Iso tila
Valmistelut Suvikylän Syyne -satu ohjaajalle
Välineet Piano tai muita soittimia valinnan mukaan tai cd-soitin

Sisältö

  1. Ohjaaja esittelee koko projektin tavoitteet: lapset tekevät itse aikuisen ohjauksessa käsikirjoituksen, lavasteet, puvut ja soittimet. Näistä kootaan musiikkiteatteriesitys.

  2. Ohjaaja kertoo musiikkiteatterista taidemuotona. Musiikkiteatterissa yhdistyvät useimmat taiteenalat: musiikki, teatteri, tanssi, kuvataide ja valotaide. Musiikkiteatteriesityksen tarkoituksena on kertoa tarina käyttäen kaikkien näiden taidemuotojen mahdollisuuksia. Musiikkiteatteriesitys voi olla ooppera, laulunäytelmä, tanssiesitys, jne. Yleensä musiikkiteatteriesitys sisältää puhuttua tai laulettua draamatekstiä, jonka sitoo yhteen soitettu ja laulettu musiikki.

    Tämän musiikkiteatteriprojektin tavoite on hyödyntää kaikkia osallistujia myös näyttämöllä laulamassa, soittamassa tai näyttelemässä.

  3. Tutustutaan ryhmään ja tarvittaessa opetellaan kaikkien nimet. Voidaan esittäytyä tai tutustua leikein, jolloin alla olevista harjoituksista valitaan toinen.

    • Nimenopetteluharjoitus

    Kaikki toistavat samaa yksi-kaksi-tauko-tauko -rytmiä käsillä taputtaen, reisiin lyöden tai askelin. Ensin harjoitellaan rytmiä ilman nimiä, ja sen jälkeen nimien kanssa esittäytyy jokainen vuorollaan.

    o = ääni, lyönti, taputus   
    Z = tauko

    o o Z Z o o Z Z
    tap tap tauko tauko tap tap tauko tauko
    tapu- tus oma nimi tapu- tus kaikki toistaa

    tai

    • Nimiä ja liikettä

    Muodostetaan piiri ja joku aloittaa sanomalla ääneen jonkun toisen nimen
    - hän, jonka nimi sanottiin, käy koskettamassa jonkun toisen hartiaa
    - hän, jota kosketettiin, sanoo välittömästi jonkun toisen nimen
    - hän, jonka nimi sanottiin, käy koskettamassa jonkun hartiaa, jne.

  4. Ohjaaja kertoo, että hänen roolinsa on niin kuin opettajan, eli pitää esitys ja harjoitukset koossa. Lopullinen päätäntävalta on aina ohjaajalla. Harjoituksissa ohjaaja tulee pyytämään useita kertoja toistoja lapsilta ja muuttaa ohjausta. Tämä ei tarkoita, että lapset tekisivät virheitä, vaan toistot auttavat oppimista. Kohtaus ei valmistu yhdellä kertaa lopulliseen muotoonsa.

    Ohjaajan tulisi kertoa myös omasta työskentelytavastaan lapsille (esim. käskymuotoja (tee, mene, istu,..) käytetään paljon ja ohjaaja puhuu kovalla äänellä, mutta se ei tarkoita, että ohjaaja on vihainen,..).

  5. Ohjaaja lukee sadun ääneen lapsille.

  6. Ohjaaja keskusteluttaa ryhmää siten, että lapset löytäisivät itse sadun juonen ja teemat. Juonen lapset löytävät yleensä helposti, mutta teemoissa he tarvitsevat ohjaajalta vinkkejä ja kysymyksiä, kuten ”Mikä oli tarinan opetus?”, ”Millainen oli ihmisten ja luonnon välinen suhde?”, jne. Jos aikaa on, voidaan keskustella siitä, miten sadun teemat näkyvät nykyihmisen elämässä.

  7. Opetellaan laulu, Rekipolska. Laulun opetus vaiheittain:

    • Laulu kuunnellaan joko opettajan laulamana, soittamana tai levyltä.
    • Kuunnellaan sanat ohjaajan tai oppilaan lukemana.
    • Keskustellaan tekstin sisällöstä ja käsitellään outojen sanojen merkitys.
    • Toistetaan ohjaajan oikeassa rytmissä lausumat sanat säe kerrallaan.
    • ”Lauletaan” laulu sanarytmissä ilman säveltä.
    • Opetellaan sävel opettajan laulamasta tai soittamasta melodiasta säe kerrallaan, ei oteta mukaan säestyssointuja eikä sanoja.
    • Lauletaan laulu sanoilla säe kerrallaan ilman säestystä, kokonaisuutena ja lopuksi säestyksen kanssa.

  8. Lopuksi ohjaaja kertoo, mitä seuraavat kerrat pitävät sisällään: vielä on yksi yhteinen, koko ryhmälle suunnattu kerta ja sen jälkeen lapset valitsevat työpajan, jossa aikovat työskennellä jakson ajan. Ohjaaja kannustaa lapsia valitsemaan työpajoista sen, mikä itsestä tuntuu kiinnostavimmalta, eikä sitä, minkä paras kaveri valitsee.

Huomioitavaa

Ohjaajan on syytä korostaa sitoutumisen tärkeyttä: sitoutuminen vaikuttaa siihen, että ryhmän työskentely on hauskempaa ja lopputulos on hyvä. Lapsille olisi hyvä kertoa, ettei esityksen valmistaminen ole aina vain kivaa, vaan välillä tulee tylsiä ja työläitä hetkiä. Vain se mahdollistaa hyvän lopputuloksen. Esimerkkinä voi käyttää suklaansyöntiä. Jos sitä syö jatkuvasti, maku ei olekaan niin nautinnollinen.

Prosessin etenemistä voidaan käydä läpi siten, että lapset kävelivät ympäri tilaa, ja pyydetään heiltä alussa iloista ja reipasta kävelyä, sitten väsynyttä, sitten vihaista, jne. Samalla kerrotaan, että prosessi etenee samalla tavalla: innostuksesta väsymykseen ja vihaisuudesta loppuhuipennukseen.

Ryhmässä voi olla lapsia, jotka eivät tässä vaiheessa missään tapauksessa halua esiintymään. Tulee korostaa, ettei kenenkään ole pakko tulla näyttämölle. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että loppujen lopuksi kaikki lapset haluavat päästä näyttämölle. Projektin tarkoitus onkin rohkaista kaikkia esiintymään jossain muodossa.