Zacharias Topelius – monitaituri

Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius (1818−1898) tunnetaan kansamme satusetänä. Kaikki tuntevat sadut Adalmiinan helmi, Prinsessa Ruusunen ja Koivu ja tähti. Hänen satujaan on luettu yli sadan vuoden ajan sukupolvesta toiseen.

Tuottelias Topelius

Topelius oli myös yhteiskunnallinen vaikuttaja ja mielipiteiden muokkaaja. Hän oli runoilija, romaanikirjailija, kirjeenvaihtaja ja lehtimies, joka osallistui päivän politiikkaan kirjoituksillaan. Hän toimi yliopistossa professorina ja rehtorina. Lisäksi hän oli hyvin aktiivinen luottamustehtävissään, joita hänelle kertyi vuosien varrella useita.

Topelius oli Suomen maan ja maiseman kuvaaja. Topeliuksen Maamme- ja Luonnon kirja olivat kansakoulujen lukemistona vuosikymmeniä. Hän arvosti kotia, uskontoa ja isänmaata. Topelius oli isänmaantunteen voimistaja ja määritteli ensimmäisenä tulevan Suomen valtiollisen tunnuksen, Suomen lipun, sinivalkoiset värit. Hänen kirjoituksensa Suomen äideille kannusti äitejä opettamaan lapsilleen suomen kieltä, vaikka hän itse kirjoitti vain ruotsiksi. Suomenmielisyydestään huolimatta Topeliuksella oli vain auttava suomen puhetaito.

Topelius oli historiallisen ajattelun ja historiallisen katsomustavan levittäjä. Hän kirjoitti ensimmäisen suomalaisen historiallisen romaanin Hertginnan af Finland. Topeliuksen kirjoittama Välskärin kertomukset on tunnetuin Ruotsin (ja Suomen) historiaa ja yhteiskuntaluokkien kamppailua kuvaava romaanisarja. Topelius kirjoitti myös Suomen ensimmäisen oopperan Kung Carl Jagt (Kaarle-kuninkaan metsästys) libreton.

Aikansa vaikuttaja

Topeliuksen monet puheenjohtaja-, sihteeri ja luottamustoimet ovat osoituksena hänen osallisuudestaan suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen. Hän toimi muun muassa urheilu- ja liikuntaharrastusten, rauhan- ja raittiusaatteen ja työväestön parempien olojen puolestapuhujana.

Hän oli kiinnostunut naisten asemasta ja naiskasvatuksesta, ja hän toimi Rouvasväen yhdistyksen sihteerinä. Topelius, joka oli myös eläintensuojelija, perusti Toukokuunyhdistyksiä, joissa lapset oppivat hoitamaan ja suojelemaan pikkulintuja. Topeliuksen ajatuksena oli kehittää tämän kautta lapsia huolehtiviksi ja solidaarisiksi luontoa ja toisia ihmisiä kohtaan.

Topelius vaikutti merkittävästi myös kuvataiteen ja kuvataideopetuksen alkamiseen Suomessa. Hän oli tuottelias kirjailija, lyyrikko, dramaatikko ja eepikko. Myöhemmällä iällään, kahdeksan lapsen, mutta vain kolmen eloon jääneen tytön isänä, hänen uskonnollisuutensa voimistui. Topelius oli virsirunoilija, joka kirjoitti muun muassa tunnetut En etsi valtaa loistoa ja Totuuden henki, johda sinä meitä. Hänen runokokoelmansa Sylvian laulujen tunnetuimpia runoja ovat Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna, jotka ovat edelleen rakastetuimpia suomalaisia joululaulujamme.

Lähteitä:

Nyberg, Paul (1950) Z. Topelius. Elämäkerrallinen kuvaus (suom. Lauri Hirvensalo). WSOY
Klinge, Matti (1998) Idylli ja uhka. Topeliuksen aatteita ja politiikkaa. WSOY
Lehtonen, Maija (2002) Aaveita ja enkeleitä, lapsia ja sankareita. Näkökulmia Topeliukseen. Gummerus