Zacharias Topeliuksen sadut

”On kaksi voimaa, jotka voivat siirtää vuoria: satu ja usko.”

topeliuskuvitusZacharias Topelius loi maamme lastenkirjallisuudelle perustan. Topeliuksen sadut, runot ja näytelmät ovat edelleen eläviä klassikoita. Hänen tekstinsä ovat hallinneet koulunäytelmiä jo vuosikymmenien ajan.

Topeliukselle merkitsivät eniten nuoriso ja lapset, joissa hän näki Suomen toivon. Topeliuksen saduissa lapset ovat reippaita ja aloitteellisia. Satuihin ja kertomuksiin sisältyi opetuksia oikeudentunnosta, toisten kunnioittamisesta ja suvaitsevaisuudesta.

Topeliuksen saduissa käsitellään myös surullisia asioita. Surua ja murhetta on helpompi hyväksyä ja ymmärtää, kun niitä voidaan käsitellä ja työstää sadun kautta.

Topeliuksen sadut ovat usein uskonnollisia. Satujen teemat voidaan siirtää yleiseen etiikkaan.

Perinnesanasto tutuksi

Topeliuksen satujen lukeminen ääneen tai niiden tarjoaminen luettavaksi kasvattaa nykylasta. Sadut ja kertomukset kertovat menneestä ajasta, perinteistämme. Saduissa viljellään paljon sanastoa, joka liittyy arvomaailmaan, hyvään ja oikeellisuuteen. Lisäksi teksteistä löytyy vanhoihin ammatteihin ja elämään yli sata vuotta sitten liittyviä käsitteitä. Satujen kieli on rikasta, ja ne sisältävät sanoja, jotka voivat olla lapsille jo vieraita. Tämä kaikki kiinnittää nykylapset menneeseen ja perinteeseen.