Opettajat mukaan projektiin

Järjestimme Auroran koulun opettajille yhden koulutuspäivän, jolloin esittelimme projektia. Päivän aikana kävimme pikakelauksena koko pilottijakson vaiheet läpi. Tavoitteenamme oli tutustuttaa opettajat projektissa käytettäviin työmenetelmiin ja taiteilijoihin, jotka ovat koululla ohjaamassa kerhoja kuukauden ajan jokaisena arkipäivänä. Lisäksi tarkoituksenamme oli sitouttaa ja motivoida myös opettajia Topelius-projektiin.

Draamaharjoituksissa tärkeää kehon, mielen ja tunteiden yhteys toisiinsa

Aloitimme päivän musiikkiteatteriohjaaja Hannelen johdolla. Harjoitteiden kautta kävimme läpi sitä, miten tärkeää on, että keho, mieli ja tunteet ovat yhteydessä toisiinsa, kun työskentelemme näyttämöllä.

Projektin saduksi oli valittu Topeliuksen kirjoittama Suvikylän Syyne, jonka luimme yhdessä opettajien kanssa. Annoimme ryhmille sadun synopsiksesta omat kohtaukset, joista ryhmät valmistivat pienen esityksen. Katsomisen ohella muut opettajat pyrkivät analysoimaan esityksen sisältöä.

Soitinrakennus innosti opettajia

Muusikko Mikon johdolla pääsimme kokeilemaan soitinrakennusta. Mikon matkalaukuista löytyi jos millaisia soittimia, joita ihasteltiin ja kokeiltiin. Jokainen opettaja sai rakentaa esityksessä käytettäviä soittimia. Surra, pärrä ja pörriäinen valmistuivat näppärästi, ja myös sählypallosta ja sähköputkesta tehtiin toimivia soittimia.

Lavastus ja puvustus varjoteatterina

Päivän lopuksi yhdistimme projektin eri palasia yhteen: sadun pohjalta loimme henkilöhahmoja, joiden esittämiseen liitimme äänimaailmaa tehdyistä soittimista. Metodina käytimme varjoteatterimenetelmää.

Piirtoheittimen avulla suunnittelimme kankaille henkilöhahmoon ja tiettyyn sadun kohtaukseen sopivia taustoja. Materiaaleina käytimme erivärisiä kalvoja, rypistettyä sellofaania, läpinäkyviä kangaspaloja ja sanomalehdestä revittyjä tai leikattuja kuvioita. Henkilöille lisäsimme puvustusta kangaspaloilla, sanomalehdestä rypistettiin ja vaatteisiin teipattiin lisäkkeitä esimerkiksi puhvihihoiksi ja lankavyyhdeistä saimme hiuslisäkkeitä. Mielikuvitusta käyttämällä ja varjoteatterin suomin mahdollisuuksin valkokankaalle muovautui todentuntuisia henkilöhahmoja, jotka esittivät pieniä kohtauksia Suvikylän Syyne –sadusta erilaisten äänien kuuluessa taustalla.

Päivän päätteeksi

Päivä oli onnistunut, ja kuten eräs opettaja sanoi: ”Olen kateellinen oppilaille, jotka saavat tehdä tätä kaikkea jopa kuukauden ajan.”

Pilottijakso toteutettiin loppujen lopuksi ammattilaistaiteilijoiden voimin. Koulun opettajat olivat hengessä mukana ja auttoivat tekniikassa ja valaistuksessa. Valitettavasti varsinaisissa työpajoissa he jäivät sivuun, koska työpajaohjeita vasta rakennettiin ja kokeiltiin.